Heitot

Kiekon käsittelyssä on hyvä pitää mielessä, että liitokiekko ei ole voima, vaan tekniikkalaji. Väärää heittotekniikkaa ei voi korjata voiman lisäämisellä, vaan se saattaa päinvastoin pahentaa tilannetta.

Muutamia perusasioita:

· kiekkoa pidetään kädessä tukevasti, ei kuitenkaan rystyset valkoisina puristaen

· kiekko irtoaa kädestä pehmeästi, ei yhtäkkiä

· vartalon tasapainon on heiton aikana säilyttävä

· vartalo pidetään rentona

Heitto-otteita ja kiinniottotapoja on useita erilaisia ja asentoja jossa kiekko irtoaa kädestä on kymmeniä. Jostain on kuitenkin aina aloitettava, joten esittelemme kolme perusheittoa.



1. RYSTYHEITTO (backhand)

Rystyheitto on tavallisin kaikista heitoista. Se on helpoin oppia ja sillä kiekko saadaan lentämään pisimmälle. Katso kuva 1.

Kuva 1. Rystyheitto-ote

Kuvaaja: SLKL

Rystyheiton ote on kuvan 1 mukainen. Peukalo on kiekon päällä ja muut sormet ovat kiekon alapinnalla. Etusormea voi halutessaan pitää myös kiekon ulkoreunalla. Alapinnalla olevat sormet voi pitää suorana tai ne voi taivuttaa niin, että sormenpäät koskettavat kiekon sisäreunaa. Kokeile erilaisia otteita ja valitse itsellesi sopivin.

HEITTOASENTO on tasapainon kannalta tärkeä. Rystyheitossa seistään heittokäden kylki heittosuuntaan päin. Tasapainon tulee olla heittokäden jalalla, kuitenkin niin ettei toinen jalka irtoa maasta ja horjuta heittoa. Heittoliike alkaa vartalon edestä. Tasapainoinen heitto on yhdistelmä ylävartalon kiertoa ja käden liikettä heittosuuntaan. Käsi viedään taakse samalla kun ylävartalo kiertyy. Ranne on hiukan koukkuun taivutettuna.

Seuraavaksi tuodaan kättä eteenpäin ylävartalon kiertyessä takaisin. Käden liike on tasainen, ja kiekon pitäisi koko saaton ajan olla samassa kulmassa. Terävällä eteenpäin suuntautuvalla ranneliikkeellä annetaan heiton loppuvaiheessa kiekolle tarvittava kierre (kuvittele kädessäsi pyyhettä, jota "räpsäytät" eteenpäin). Rystyheittoon kuuluu melko pitkä saattoliike.

Harjoittele heittoa päästämättä kiekosta irti, kunnes liikerata tuntuu mukavalta. Katso kuva 2.

Kuva 2. Heittäminen rystyotteella

Kuvaaja: SLKL

2. KÄMMENHEITTO (forehand)

Kämmenheitto on toinen perusheitoista. Se on teknisesti vaikeampi heitto, mutta hyvin tarpeellinen. Ote kiekosta on peukalo kiekon päällä ja muut sormet kiekon alapuolella. Katso kuva 3.

Kuva 3. Kämmenheitto-ote

Kuvaaja: SLKL

Otteesta on useita muunnelmia. Paljon käytetty on ote, jossa etu- ja keskisormi tukevat kiekkoa alapuolelta ja nimetön sekä pikkusormi ovat koukussa "poissa tieltä". Keskisormi on kiekon sisäreunaa vasten ja etusormi joko suuntautuu kohti keskustaa tai on lähellä keskisormea sen mukaan, kumpi tuntuu sopivammalta.

Kämmenheiton aikana rintamasuunta on heittosuuntaan. Heittokäden jalka on kauempana heittosuunnasta, tai heiton loppuasennossa samassa tasossa. Heiton aikana heittokädenpuoleinen jalka voidaan tuoda eteen, jolloin heittoon saadaan lisää kiertoliikettä. Heittoliike suoritetaan vartalon sivulla.

Kiekko viedään taakse samalla ylävartaloa kiertäen, jonka jälkeen kierto takaisin ja kyynärvarsi vaakatasossa kyynärpäätä viedään nopeasti eteenpäin, jolloin kyynärvarsi seuraa piiskana perässä. Kiekko pidetään koko ajan samassa kulmassa ja tarvittava kierre saadaan aikaan terävällä ranneliikkeellä. Päinvastoin kuin rystyheitoa, kämmenheittoa ei saateta.

Harjoittele tätäkin heittoa päästämättä kiekosta irti, kunnes liikerata tuntuu luontevalta. Katso kuva 4.

Kuva 4. Heittäminen kämmenotteella

Kuvaaja: SLKL

3. YLÖSALAISINHEITTO (up side down)

Kolmas perusheitto on nimeltään ylösalaisinheitto. Ylösalaisin-heitto on nopein kaikista heitoista. Se ei liidä, vaan putoaa hyvin nopeasti alas. Katso kuva 5.

Kuva 5. Ylösalaisinheitto-ote

Kuvaaja: SLKL

Ote kiekosta on sama kuin kämmen-heitossa, eli peukalo kiekon päällä ja muut sormet kiekon alapuolella.

Ylösalaisinheiton aikana rintamasuunta on heittosuuntaan. Heittokäden jalka on kauempana heittosuunnasta. Heittoliike suoritetaan pään yläpuolella. Kiekko viedään niskan taakse samalla ylävartaloa taaksepäin kiertäen.

Samanaikaisesti vapaana oleva käsi nousee ylöspäin ja jää vaakasuoraan asentoon osoittamaan kohti heittosuuntaa.

Heittokäden puolella lantio kohoaa hieman ja samalla kyynärpäätä viedään nopeasti eteen- ja ylöspäin, jolloin kyynärvarsi seuraa piiskana perässä.

Ylävartaloa liikutetaan samanaikaisesti eteenpäin jolloin vapaana oleva käsi vetäytyy vartalon sivulle. Liitokiekko pidetään koko ajan samassa kulmassa ja tarvittava kierre saadaan aikaan terävällä ranneliikkeellä. Kiekon irroitus tapahtuu korkealla pään yläpuolella hieman etuviistossa.

Ylösalaisinheittoa saatetaan kuten rystyheittossa.

Ylösalaisinheiton liikerata muistuttaa hyvin paljon keihäänheittoa ,jossa koko vartalo osallistuu suoritukseen. Heittoon saadaan voimaa jalkojen, ylävartalon ja käsien yhteistyöllä.

Harjoittele tätäkin heittoa otetta irroittamatta, kunnes liikerata tuntuu luontevalta.



4. KAARTAVAT HEITOT

Kiekon lentorataan voidaan vaikuttaa kiekon lähtökulmaa muuttamalla. Kiekko saadaan kaartamaan kallistamalla kiekkoa sivusuunnassa.

Esimerkiksi oikeakätisessä rystyheitossa nostamalla kiekon vasenta reunaa (ulkoreunaa) kiekko saadaan kaartamaan oikealle. Ulkoreunaa laskemalla kiekko taas kaartaa vasemmalle. Katso kuva 6.

Kuva 6. Heittäminen ylösalaisinheitto-otteella

Kuvaaja: SLKL

5. JOS HEITTO EI SUJU...

Jos kiekko vaappuu tai väpättää lentäessään eikä lennä tasaisesti, heitossa ei ole tarpeeksi kierrettä. Harjoittele heiton loppuosan terävää ranneliikettä, joka antaa kiekolle vakaaseen lentoon tarvittavan kierteen. Muista vartalon ja käsien rentous.

Jos heitto kaartuu voimakkaasti kiekon kierteen suuntaan on kiekko todennäköisesti irronnut kädestä väärässä asennossa.

Kallista kiekon ulkoreunaa alaspäin ja varmistu siitä, että kiekko heiton irroitushetkellä on edelleen ulkoreuna alaspäin.

Jos kiekko heitettäessä suuntautuu muualle kuin oli tarkoitus, on kiekko irronnut kädestä liian aikaisin tai liian myöhään.Lisää heittomäärää ja keskity kiekon irroittamisen oikeaan ajoittamiseen.

Teksti: SLKL